Tulosta koko kirjaTulosta koko kirja

Opettajan opas: Vinkkejä verkko-opetukseen

Sivusto: Learning2 - University of Tampere Moodle system for learning
Kurssi: Learning2 - University of Tampere Moodle system for learning
Kirja: Opettajan opas: Vinkkejä verkko-opetukseen
Tulostanut:
Tulostettu: maanantai, 25. syyskuuta 2017, 16:12

LEARNING 2:

VINKKEJÄ VERKKO-OPETUKSEEN

Tästä ohjepaketista löydät kuvalliset ohjeet Moodlen työkaluihin ja toimintoihin. Ohjeet on jaoteltu käyttötapojen mukaan alasivuille, joihin pääset tältä sivulta tai vasemman laidan sisällysluettelon kautta.

Moodle Tampereen yliopistossa

- Tässä kappaleessa kerrotaan yleistietoa Tampereen yliopiston Moodle-ympäristöistä, alueiden tilaamista ja käyttäjätunnuksista.

Verkko-opetuksen suunnittelu

- Tässä kappaleessa käydään läpi verkko-opetuksen piirteitä, jotka on hyvä huomioida työskentelymuotojen suunnittelussa.

Moodlealueen hallinnointi ja käyttäjähallinta

- Tästä kappaleesta löydät ohjeet Moodle-alueen hallinnointiin, alueen muokkaamiseen sekä osallistujien lisäämiseen ja poistamiseen.

Aineistot

- Tässä kappaleessa kerrotaan Moodlen aineistonjako työkaluista.

Vuorovaikutus

- Tässä kappaleessa on esitelty Moodlen työkalut yhteydenpitoon ja keskusteluun.

Ryhmätyöskentely

- Tässä kappaleessa on kuvattu ryhmän yhteiseen työskentelyyn sopivia työskentelymuotoja.

Tehtävät

- Tässä kappaleessa kuvataan miten opiskelijat voivat palauttaa ja julkaista töitään Moodlessa.

Arviointi

- Tässä kappaleessa kuvataan miten opiskelijoiden edistymistä voidaan seurata ja arvioida, sekä  mitä keinoja Moodle tarjoaa palautteen antamiseen.

Tekijänoikeudet

- Tästä kappaleesta löydät linkit tekijänoikeudesta kertoviin materiaaleihin. Sivuilta löydät vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.

Sosiaalinen media opetuksessa

- Tässä kappaleessa on kerrottu, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, kun harkitaan sosiaalisen median palveluiden käyttöönottoa. 

MOODLE TAMPEREEN YLIOPISTOSSA


Moodle on avoimeen lähdekoodiin perustuva selainkäyttöinen verkko-oppimisympäristö. Tampereen yliopistossa on käytössä kaksi varsinaista Moodle-ympäristöä, joista Learning2 (learning2.uta.fi) on tarkoitettu opetuskäyttöön ja Groups (groups.uta.fi) tutkimusryhmien, projektien yms. sekä yksiköiden sisäiseen käyttöön. Näiden lisäksi Normaalikoululla on oma Moodlensa, eranos.uta.fi. Käytössä on Moodlen versio 2.7.

Tampereen yliopiston henkilökunta voi tilata käyttöönsä Moodle-alueen Learning2:n etusivulta löytyvällä tilauslomakkeella. Moodle-alueen omalle opintojaksolle voi tilata myös OPSIn kautta, mikäli opintojaksolla on käytössä sähköinen ilmoittautuminen. (ks. erillinen ohje)

Käyttäjätunnukset

Moodleen sopivia tunnuksia on kolmen tyyppisiä:

1. Tampereen yliopiston peruspalvelutunnus: Tällaisen tunnuksen omaava henkilö kirjautuu tunnuksella ja siihen liittyvällä salasanalla kohdassa Single Sign-On with UTA Account.

2. Muiden korkeakoulujen tunnukset: Tampereen yliopiston Moodlessa on käytössä ns. HAKA-kirjautuminen, joka toimii siten, että myös muiden yliopistojen/korkeakoulujen käyttäjät pääsevät kirjautumaan sinne suoraan omien organisaatioidensa tunnuksilla. Haka on Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, johon liittyneiden korkeakoulujen henkilökunta ja opiskelijat pääsevät oman korkeakoulunsa käyttäjätunnuksella myös muiden järjestelmässä mukana olevien korkeakoulujen palveluihin. Tampereen yliopiston Moodleen voivat siis kirjautua oman korkeakoulunsa tunnuksella henkilöt, joiden oma korkeakoulu on mukana Haka-luottamusverkostossa.

3. Erillinen Moodle-tunnus: Jos henkilöllä ei ole Tampereen yliopiston tunnusta tai Haka-yhteistyöverkostoon kuuluvan organisaation käyttäjätunnusta, voidaan hänelle luoda erillinen Moodle-tunnus. Ota tällöin yhteyttä osoitteeseen asiakaspalvelu.tiha@uta.fi.

Moodle-tukea henkilökunnalle

Tietohallinnon opetusteknologiapalvelut vastaavat Moodle-alueiden perustamisesta ja tukipalveluista. Tarjolla on maksutonta neuvontaa ja tukea Tampereen yliopiston henkilökunnalle. Koulutusten tiedot löydät intran Henkilöstön koulutuskalenterista:
https://intra.uta.fi/portal/group/tietopankki/henkiloston-koulutuskalenteri

Tietohallinnon opetusteknologiapalvelut:
 https://intra.uta.fi/portal/fi_FI/group/tietopankki/opetusteknologiapalvelut
 Moodlen tukipalvelut:  
 Suvi Junes, p.040 190 1711
 Pauliina Munter, p. 050 318 7375 
 Lisätiedot ja kysymykset: asiakaspalvelu.tiha@uta.fi

VERKKO-OPETUKSEN SUUNNITTELU

Verkko-oppimisympäristön, samoin kuin minkä tahansa muunkin opetusmenetelmän, käyttöönotto opintojaksolla tulisi aina olla perusteltua. Oppimisympäristössä tapahtuvan toiminnan tulisi tukea opintojakson tavoitteita. Toisaalta oppimisympäristön hyödyntäminen voi helpottaa opetuksen organisointia. Jos opetus ja oppiminen tapahtuu lähiopetuksessa, voi Moodle olla apuna materiaalin jakamisessa tai tenttien tarkastajana tai tehtävien arkistoinnissa. Tällöin Moodle ei toimi niinkään oppimisympäristönä vaan hallinnoinnin apuvälineenä. Kannattaa miettiä käyttääkö Moodlea opiskelun vai oppimisen ohjaamiseen.

  • Opiskelun ohjaus: Opiskelun ohjeistus ja säännöt, sisällöt, työskentelymuodot, aikataulut
  • Oppimisen ohjaus: Oppimisen tukeminen kysymyksillä ja ohjauksella, oppimistehtävät

Opiskelun organisointi Moodlen avulla voi vapauttaa aikaa lähiopetukselle, kun esimerkiksi oppimateriaaleihin voidaan tutustua etukäteen tai opetuksen organisointia, esim. ryhmän jako voidaan toteuttaa verkon välityksellä. Tässä ohjeessa keskitytään Moodlen rooliin oppimisympäristönä, jolloin huomio on suunnattu opiskelijan oppimisprosessin tukemiseen ja oppimisen ohjaukseen.

Perusteluita Moodlen käyttöönotolle:

  • Tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, niin työelämässä kuin opiskelussakin.
  • Nopea tiedonvälitys ja yhteydenpito: Yhteys opiskelijoihin myös lähiopetuskertojen välillä
  • Joustavuus paikan ja ajan suhteen: Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet
  • Suoritusten ja toiminnan arkistointi: Kollektiivinen muisti ja yhteisen tiedon kartuttaminen
  • Verkon tietolähteet ja tiedon käsittely: Internetin materiaalipankit
  • Havainnollistaminen (kuva, video, ääni, käsitekartat jne.) ja innostavat opiskelumuodot
  • Opitun ja omien näkemysten ilmaiseminen kirjallisesti
  • Yhteisöt: Tietojen ja näkemysten jakaminen vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa, oppimisyhteisön muodostaminen
  • Erilaisten oppimistyylien tukeminen, eriyttäminen ja oma tahti

Suunnittelu

Suunnittelua ohjaavat samat periaatteet kuin opetuksen suunnittelua yleensäkin, mutta koska verkossa opiskelijoiden toiminnasta ja ohjaustarpeesta ei saa yhtä paljon vinkkejä tai etenemisen huomaa usein vasta viiveellä, korostuu ennakointi. Huomio verkkoympäristössä siirtyy luonnollisesti opetusprosessista opiskelijan oppimisprosessiin. Oppiminen tapahtuu vaiheiden kautta, jota oppimistehtävät, ohjaus ja materiaalit rytmittävät. Opettajan tulee ennen opintojakson alkua pohtia mitkä nämä vaiheet ja niitä tukevat työskentelymuodot ja ohjauskeinot omalla opintojaksolla ovat.

Kun tavoitteet ja niitä tukevat työskentelymuodot ovat selvillä, on aika miettiä mitkä Moodlen työkaluista soveltuisivat opintojaksolle. Työkalujen valinnasta löydät apua tästä ohjepaketista. Valinnassa auttavat myös Moodlen tukihenkilöt. (asiakaspalvelu.tiha@uta.fi)

Esimerkki suunnitelmasta:

Vinkkejä opettajalle:

  • Näytä mallia vuorovaikutuksessa: Ohjaa opiskelijat osallistumaan oikein (kommunikointityyli, aktiivisuus)
  • Edistä yhteisöllisyyden muodostumista kurssilaisten kesken
  • Ole aktiivinen ja luotettava: Kerro miten ja milloin aiot ohjata
  • Ohjaa opiskelijoiden huomio oikeisiin asioihin ja auta hahmottamaan opiskeltavia kokonaisuuksia
  • Huomioi työmäärät, niin opiskelijoiden kuin omasi, ja erilaisten toimintamuotojen vaikutus niihin.
  • Anna asiantuntemuksesi opiskelijoiden käyttöön
  • Muista kuitenkin ketä opetat: Itseohjautuvuus ja vastuunotto omista opinnoista edellytyksinä korkeakoulutasolla

MOODLEN HALLINNOINTI JA KÄYTTÄJÄHALLINTA

Kun tilaat Moodle-alueen, se toimitetaan sinulle tyhjänä. Jos olet pitänyt vastaavaa opintojaksoa aiemmin Moodlessa (esim. aiemmassa versiossa), voit halutessasi tilata uudelle alueelle kopion vanhasta alueesta. Tällöin alueen sisällöt kopioidaan uudelle alueelle, mutta aiemman kurssin käyttäjät tai heidän toimintansa (keskustelut, tehtävät jne.) eivät siirry mukana.

Sinulle toimitettava alue on suljettuna opiskelijoilta, joten sinun tulee se jossain vaiheessa avata. Opettajan tulee myös miettiä, miten käyttäjät tulevat alueelle.Voit myös poistaa ja lisätä alueelle työkaluja ja lohkoja.

OHJE: Alueen muokkaamisen perusteet (.pdf)

Alueen suunnitteluun ja muokkaamiseen voit pyytää apua Moodlen tukihenkilöiltä (asiakaspalvelu.tiha@uta.fi).

Käyttäjähallinta:

Kun sinulle toimitetaan uusi tyhjä kurssialue, sinut on jo liitetty opettajaksi alueellesi. Opettajana voit itse lisätä alueellesi muita käyttäjiä eri rooleihin. Moodleen voi liittää käyttäjäksi sellaisen henkilön, joka on jo aiemmin käynyt kirjautumassa Moodleen. Jos etsimääsi henkilöä ei löydy hakutoiminnolla, se johtuu siitä, ettei henkilö ole vielä koskaan käynyt Moodlessa. Pyydä siinä tapauksessa häntä käymään ensin kirjautumassa, tai opiskelijan ollessa kyseessä, voit vaihtoehtoisesti antaa hänelle alueen avaimen, jolla hän voi itse liittyä alueelle.

Käyttäjät voivat tulla alueelle kolmella tavalla:
1. Opettaja on itse poiminut käyttäjät alueelle (toisia opettajia voi lisätä vain tällä tavalla)
2. Itserekisteröityminen: Käyttäjät kirjautuvat alueelle avainta eli tunnussanaa käyttäen
3. Opintojaksolla on käytössä sähköinen ilmoittatuminen, ja opettaja on tilannut kurssille Moodle-alueen OPSIn kautta. Tällöin opiskelijat siirtyvät automaattisesti tälle alueelle, kun heidät hyväksytään kurssille Henkilökunnan NettiOpsun kautta.

OHJE: Käyttäjien lisääminen, poistaminen ja avaimen asettaminen (.pdf)

VIDEO: Käyttäjien lisääminen, poistaminen ja avaimen asettaminen

AINEISTOT

Materiaalien jakaminen Moodlessa on helppoa. Koska käytettävä oppimateriaali on useimmissa tapauksissa jo valmiiksi sähköisessä muodossa, sen siirtäminen oppimisympäristöön opiskelijoiden saataville on perusteltua. Opiskelijat voivat tutustua aineistoihin ennakkoon tai poissaolotapauksissa saavat sen itselleen yhtä nopeasti, kuin paikalla olijatkin.

On muistettava, että pitkien tekstien näytöltä lukeminen on raskasta ja usein houkutus tulostamiseen on suuri. Kannattaa miettiä voisiko materiaalit rakentaa muotoon, jossa hyödynnetään verkkoympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Voisiko yhden monisivuisen pdf-tiedoston sijaan rakentaa materiaalin kirjan muotoon, jossa luvut on jaoteltu eri sivuille. (vrt. tämä materiaalipaketti)? Entä olisiko materiaalin joukkoon hyvä lisätä sitä jäsentäviä tehtäviä ja kysymyksiä (oppitunti, tentti)? Verkkosivuksi muotoiltu teksti, jossa huomioidaan myös hypertekstin mahdollisuudet eli esim. linkittäminen, voi olla opiskelijoita motivoiva ja mielenkiintoinen.

Verkon tarjoamia tiedonhakumahdollisuuksia ja materiaalivarastoja kannattaa hyödyntää. Kaikkea materiaalia ei tarvitse tehdä itse. Mielenkiintoisten linkkien hyödyntäminen sitoo oppimista myös oikeisiin, aitoihin tilanteisiin. Tekstimuotoisen materiaalin lisäksi videot, ääni- ja kuvaesitykset havainnollistavat opintojakson aihepiiriä. Huomioi kuitenkin tekijänoikeuskysymykset.

Moodlessa on erilaisia työkaluja aineistojen jakamiseen. Kaikki aineisto-työkalut ovat kuitenkin vain opettajan käytettävissä. Opiskelijat voivat julkaista tiedostoja ja aineistoja toisten opiskelijoiden luettaviksi esim. liitetiedostona keskustelualueella, tietokanta-työkalun kautta tai vaikka OU Blogi-työkalussa.

Opettajan aineistotyökalut

* Vaihtoehdot, kun haluat tuoda koneellasi olevan tiedoston/tiedostot Moodleen:

  • Tiedosto: Tuo tiedostot yksitellen alueelle. Eri tiedostomuodot käyvät (esim. .pdf, .doc, .ppt, .jpeg....)
  • Kansio: Jos yksittäisiä tiedostoja on paljon, voidaan alueen etusivulle tehdä kansio, ja tuoda yksittäiset tiedostot sen sisälle. 

* Vaihtoehdot, kun haluat kirjoittaa materiaalin Moodle-alueelle yhdeksi alasivuksi tai rakentaa materiaalipaketin:

  • Sivu: Jos aineisto on helposti ruudulta luettavaa, esim. yksi sivu tekstiä, niin voidaan erillisen tiedoston sijaan rakentaa sivu, joka avautuu Moodlen kehysten sisälle. Tähän sopii esim. opintojakson ohjeet, linkkilistat, lyhyet materiaalit.
  • Kirja: useista sivuista koostuva materiaalipaketti. Kuin verkkosivusto, jossa opiskelija etenee lukujen välillä. (tämä opas)

* Vaihtoehdot, kun haluat tehdä Moodle-alueellesi linkin verkossa jo olevaan materiaaliin:

  • Verkko-osoite: Linkki avautuu suoraan nimeä klikkaamalla.
  • Sivu: Jos sinulla on useita linkkejä, voit tehdä sivun, jonne kirjoitat kaikki linkit. Näin ne eivät ole yksitellen etusivulla näkyvissä, vaan listana alasivulla.

OHJE: Aineistot (.pdf)

OHJE: Tiedoston tuominen alueelle (.pdf)

VUOROVAIKUTUS

Vuorovaikutus verkossa on tekstimuotoista. Näin ollen siitä puuttuvat eleet ja ilmeet, joita kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa hyödynnetään viestin tulkinnassa. Vaarana onkin virheelliset tulkinnat. Myös läsnäolon osoittaminen tapahtuu viestien avulla.

Vuorovaikutuksen säännöt on hyvä käydä läpi myös opiskelijoiden kanssa:

  • Kysy, älä oleta!
  • Ilmaise osallistumisesi viestein. Vain opettaja näkee toiminnan raporteista, opiskelijat vain viesteistä.
  • Vältä monologeja. Ota kantaa aiempiin kirjoituksiin.
  • Noudata aikatauluja tai ilmoita mikäli sinulle tulee esteitä tai viivytyksiä.
  • Ole kärsivällinen. Toiset eivät lue tai vastaa viestiisi välttämättä heti.
  • Hyväksy itseltä ja muilta myös keskeneräiset ajatukset, vaikka ne kirjoitettuna jäävätkin näkyviin.

Vältä sudenkuopat:

  • Keskustelulla tulisi olla selkeä, rajattu tavoite tai pyrkimys, jonka kaikki tietävät. Ei keskustelua keskustelun vuoksi.
  • Keskustelulla on hyvä olla myös rajattu aika, jotta osallistumisen intensiteetti säilyy.
  • Keskustelussa on hyvä vetää yhteen ajatuksia tai sovittuja asioita. Apuna voi käyttää esim. rooleja (puheenjohtaja, yhteenvetäjä, ryhmätoiminnan tarkkailija jne.)
  • Keskustelu ei onnistu kovin suurissa ryhmissä. Jaa osallistujat pienempiin ryhmiin.
  • Mieti työkalua keskustelun tavoitteen mukaan. (vrt. keskustelualue, chat)

Moodlen vuorovaikutustyökalut:

Haluat, että opiskelijat keskustelevat annetusta teemasta koko ryhmän tai pienryhmien kesken:

  • Keskustelualue: Keskusteluviestit rakentuvat puumaisesti viestiketjuihin.
    Keskustelut voidaan tilata kopioina sähköpostiin. Viestiin voi liittää liitetiedoston.

OHJE: Keskustelualue (.pdf)

Haluat tarjota opiskelijoille mahdollisuuden sopia ryhmän kesken asioita nopeasti tai olla yhteydessä realiaikaisesti:

  • Chat: reaaliaikainen vuorovaikutus. Tapaamisia voidaan sopia chat-huoneeseen, jossa kaikki ovat paikalla samaan aikaan. Näin jokin asia saadaan sovittua nopeasti. Myös ohjauskeskustelut opettajan kanssa.

OHJE: Chat (.pdf)

Haluat lähettää opiskelijoille viestin, joka menee kaikkien sähköpostiin:

  • Uutiset-keskustelualue: Jokaisella alueella on valmiina Uutiset-keskustelualue, joka on tarkoitettu opettajan tiedotuspalstaksi. Opiskelijat eivät voi alueelle kirjoittaa tai vastata viesteihin. Opettajan tälle alueelle laittamat viestit menevät kopioina opiskelijoiden sähköpostiin.

Moodlessa on myös Viestit-toiminto ja -lohko kahdenkeskiseen viestintään, mutta nämä viestit saattavat jäädä opiskelijoilta huomaamatta. Sähköposti on varmempi tapa olla yhteydessä vain yhteen opiskelijaan.

RYHMÄTYÖSKENTELY

Ryhmäytymiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota verkkoympäristössä. Verkossa ryhmän jäsenet saattavat helposti jäädä "kasvottomiksi", sillä lähitapaamisessa mahdolliset epävirallisemmat jutustelut ja ryhmän jäseniin tutustuminen on vaikeampi toteuttaa verkossa. Ryhmään ja sen tavoitteisiin sitoudutaan yleensä paremmin, mikäli ryhmä on edes jollain tavalla tuttu tai siihen koetaan yhteyttä. Ryhmille on hyvä antaa mahdollisuus myös epävirallisempaan keskusteluun tai varata alussa aikaa ryhmän muodostumiseen. Ennen varsinaista työskentelyä ryhmiä voi kannustaa yhteisistä työtavoista ja aikatauluista sopimiseen ja yleisempään tavoitekeskusteluun.  

Ryhmätehtävät voivat olla opiskelijoita aktivoivia ja motivoivia, ongelmanratkaisuun perustuvia tai aikaisempia tietoja ja käsityksiä esille tuovia. On pidettävä mielessä, että tehtävät ovat ohjauksen keskeinen keino verkkoympäristöissä. Ne jäsentävät ja rytmittävät oppimisprosessia samalla tavalla kuin lähiopetuksen tunnit. Tehtävien avulla opettaja voi ohjata oppimisprosessia oikeaan suuntaan ja auttaa opiskelijaa käsittelemään ja soveltamaan tarjolla olevaa tietoa.

Ryhmät Moodlessa

Moodle -alueella opiskelijat voidaan jakaa myös alaryhmiin, ja näin eriyttää keskustelut ja ryhmätyöt koskemaan pienempiä ryhmiä. Ryhmäjaolla voidaan estää alaryhmiä näkemästä toistensa työskentelyä. Aineistoja ei kuitenkaan voi jakaa näkymään vain tietylle ryhmälle. Opettaja voi luoda alaryhmät vasta kun opiskelijat ovat alueella tai vaihtoehtoisesti antaa ryhmäkohtaisen avaimen, jolloin opiskelijat rekisteröityvät suoraan tietyn ryhmän jäseniksi.

Ohje: Ryhmät (.pdf)

Opiskelijat voivat ilmoittautua ryhmään esim. Valinta -työkalun avulla:

Ohje: Valinta (.pdf)

Ryhmätyöskentelyn tapoja:

* Keskustelun aktivointi ja asiantuntijuuden jakaminen:
  --> Roolit, verkkolukupiiri, akvaariomenetelmä
  --> Aivoriihi, palapelimetodi, kerämenetelmä

Ohje: Lue kappale vuorovaikutuksesta

*Tieteellinen kirjoittaminen ja yhteistoiminnalliset toimintatavat:
  --> Essee, alustus, kommentointi, yhteenvedot
  --> Prosessikirjoittaminen, ryhmätyöt, projektit, ongelmaperustainen oppiminen, tutkiva oppiminen

Ohje: Wiki (.pdf)

Wikissä ryhmät voivat työstää yhteistä tekstiä helposti ilman tiedostojen lähettelyä sähköpostilla.  Wikissä teksti kannattaa työstää raakamuodossa valmiiksi, ja kopioida se sitten tekstinkäsittelyohjelmaan (esim. Word), jossa on paremmat muotoilutyökalut. Wikissä on myös kommentit-välilehti, jonne kirjoittajat voivat kertoa tekemistään muutoksista. Wikin yhteyteen opiskelijoille voi kuitenkin tarjota chatin tai keskustelualueen, jossa yhteistä kirjoittamista voidaan helmpommin suunnitella. Wikissä tekstiä voidaan opettajan niin halutessa kirjoittaa myös alaryhmien kesken, ja estää ryhmiä näkemästä toisten ryhmien tekstejä.

Ohje: OU Blog (.pdf)

OU Blog -blogityökalu mahdollistaa pidempien tekstien julkaisemisen ja kommentoimisen. Tekstit ovat tällöin keskustelualueen viestejä pidempiä ja mietitympiä, mutta kuitenkin henkilökohtaisia. Tekstejä voidaan kommentoida, ja myös OU Blogi voi olla jaettu alaryhmille.

Ohje: Sanasto (.pdf)

Sanastoon voidaan kerätä opintojakson keskeiset käsitteet. Sanastoa voi käyttää myös laajempana tietopankkina. Käsitteeseen voi liittää avainsanoja, liitetiedostoja, sekä kommentin. Sanasto voi olla myös linkkilista, kuvapankki tai vaikka useimmin kysytyt kysymykset -sanasto.

Ohje: Työpaja (.pdf)

Työpaja on vertaisarviointiin soveltuva työkalu. Työpaja mahdollistaa töiden palautuksen ja
niiden jakelun opiskelijoiden arvioitavaksi, sekä arvioinnin antamisen. Työpajassa opettaja vaiheistaa opiskelijoiden työtä oman työn palautuksesta toisten töiden arviointiin.

*Tiedon jäsentäminen ja opitun testaaminen:
  --> Mallit, simulaatiot, pelit, videot, harjoitukset, kertaaminen
  --> oppitunti, tentti, aineistot

Ohje: Lue kappale Tehtävät

TEHTÄVÄT

Verkko-opetus kannustaa tehtävien luomiseen, sillä se on keino arvioida opiskelijan ymmärtämistä tai saada opiskelija työskentelemään opittavan asian parissa. Verkossa opiskelijoille on tarjolla monenlaisia työkaluja, joilla he voivat tehdä ajatteluaan näkyväksi. Verkkotyökalujen avulla opittavaa asiaa voi työstää omassa tahdissaan. Työskentelyn käynnistämisen apuna voi toimia opiskelijoiden ennakotietojen ja -käsitysten esiin nostaminen.

Oppimistehtävää laatiessaan opettajan on hyvä miettiä seuraavia asioita:
1. Mitä on tarkoitus oppia? Miksi tämä tehtävä tehdään?
2. Miten asia opitaan? Mitkä toimintatavat auttavat tämän asian oppimista?
4. Mitä asioita pitää kertoa tehtävänannossa: tavoite, palautustapa, aikataulu, tekijät, menetelmät, ohjaus, arviointi

Mitkä Moodlen työkalut valitaan:

Työkalun valintaan vaikuttavat tehtävän muoto, arviointi ja tekijät.

 

Onko tehtävä ryhmä- vai yksilötehtävä?

1. Tehtävä on yksilötehtävä:

- Tehtävä-työkalun avulla opiskelija palauttaa työn henkilökohtaisesti.

2. Tehtävä on ryhmätyö:

- Wikin avulla ryhmä voi työstää tekstiä yhdessä.

- Keskustelualueella ryhmä voi keskustella ja lähettää tiedostoja liitteenä.

- Tehtävä-työkalulla voi palauttaa myös ryhmän yhteisen työn

 

Kuka työn saa nähdä ja arvioida?

1. Työt palautetaan vain opettajan luettavaksi.

- Tehtävä-työkalujen kautta palautetut työt tulevat vain opettajan nähtäväksi.

- Ou Blog -työkalun voi rajoittaa vain opettajan nähtäväksi.

- Tentti-työkalun suoritukset ovat vain opettajan nähtävillä.

2. Työ palautetaan toisten opiskelijoiden luettavaksi:

- Keskustelualueelle työt voidaan palauttaa viestin liitetiedostona toisten opiskelijoiden luettavaksi ja kommentoitavaksi.

- Ou Blog -työkalulla teksti voidaan palauttaa toisten kommentoitavaksi

- Tietokanta -työkalulla opiskelijat voivat palauttaa tiedostoja, linkkejä ja kuvia toisten kommentoitavaksi.

- Wiki voi olla opiskelijakohtainen, jolloin jokainen kirjoittaa omaa wikiään, mutta voi tarkastella muiden kirjoituksia.

- Työpaja -työkalun avulla voidaan toteuttaa vertaisarvioitavia tehtäviä.

3. Työ palautetaan oman ryhmän nähtäväksi.

- Ryhmätoiminnon voi ottaa käyttöön wikissä, keskustelualueella ja OU Blogissa, jolloin keskustelut ja palautukset voi rajata näkyviin vain oman ryhmän jäsenille.

Ohje-tiedostot:

Ohje: Tehtävä (.pdf)

Ohje: Wiki (.pdf)

Ohje: Tentti, Tentin kysymystyypit, Tentin palautemoodivaihtoehdot (.pdf)

Ohje: Työpaja (.pdf)

Oppimispolku

Oppimispolun voi rakentaa suoritusten seuranta -toiminnolla. Näin opiskelijan polku voi olla yksilöllinen riippuen hänen tekemistään valinnoista tai menestyksestään aiemmissa tehtävissä. Opettaja voi ohjata opiskelijan etenemistä määrittelemällä tehtävien ja aineistojen järjestyksen. 

Ohje: Suoritusten seuranta (.pdf)

Verkkotehtävissä kannattaa huomioida, että työn tekeminen vaatii usein enemmän aikaa kirjallisesti kuin suullisesti. Huomioi myös tehtävien määrän vaikutus arviointiin, ja sitä kautta työmääriin. Muista, että vertaisarviointi voi paitsi helpottaa opettajan arviointi- ja palautetyömäärää, myös olla hyvä oppimiskokemus opiskelijoille. Tehtävissä kannattaa käyttää monipuolisia työtapoja ja huomioida uusien työkalujen tarjoamat mahdollisuudet. Työkalun valinnassa kannattaa kuitenkin huomioida sen vaikutukset opiskelijoille. Tiedoston palautus on helppoa, mutta onnistuuko esim. ääni- tai videotiedoston luominen kaikilta.

ARVIOINTI

Mikä on arvioinnin merkitys opintojaksolla ja mihin arviointi vaikuttaa?

Arviointi nähdään usein tapahtuvan varsinaisen toiminnan jälkeen, pelkästään suorituksen arviointina ja opintojakson suorittamisena hyväksytysti. Arviointi voi kuitenkin itsessään vaikuttaa opiskelijan oppimiseen ja opiskelijan toimintaan. Opettajan tuleekin miettiä, mitä opintojaksolla arvioidaan ja mitä valitut arviointikriteerit opiskelijoille viestittävät. Kriteerit kannattaa kertoa opiskelijalle, ja että esim. myös osallistumista ja panostusta verkkokeskusteluihin huomioidaan arvioinnissa.

Arvioinnin tulisi olla yhteydessä valittuihin työtapoihin ja työskentelymuotoihin. Esimerkiksi jos työtavoissa painotetaan ryhmätyöskentelyä, tulisi sen näkyä myös arvioinnissa. Toki valitut arviointimenetelmät riippuvat myös osallistujamääristä. On eri asia analysoida 20 hengen osallistumista kuin 100 henkilön. Voisiko massakurssin pienryhmissä kiertää raportoijan rooli, jonka tehtävänä olisi kirjoittaa arvio ryhmän toiminnasta opettajalle? Paitsi opettajan havainnoin apu, olisi tämä varmasti myös hyödyllistä opiskelijoiden oppimisen kannalta ja motivoinnissa. Entä voisiko ryhmän yhteisen arviointikeskustelun suorittaa vaikka Moodlen chatissa? Erityisen hyödyllinen tällainen keskustelu olisi kesken kurssin, eräänlaisena tarkistuspisteenä: Miten ryhmämme toiminta sujuu, miten yhteinen tavoite saavutetaan? Onko ryhmän toiminta oikeassa suunnassa vai tarvitaanko korjausliikkeitä?

Oppimisprosessin aikainen arviointi sitouttaa opiskelijaa oppimistehtäviin. Opettajan oppimisprosessin aikainen arviointi motivoi ja auttaa myös korjaamaan toimintaa jo kesken opintojakson. Lopuksi tehty arviointikeskustelu ehkä auttaa ymmärtämään, mitä olisi pitänyt tehdä toisin ja mikä oli onnistunutta, mutta kyseisen opintojakson kohdalla toiminnan muuttaminen on myöhäistä. Toki opettajan on oltava tilannetajuinen. Milloin on otettava yhteyttä suoraan opiskelijaan? Kaikkia asioita ei kannata sälyttää ryhmän käsiteltäväksi.

Loppuarvioinnilla on paikkansa. On tärkeää arvioida myös, miten opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Loppuarvioinnissa voidaan kuitenkin pyrkiä numeroarvioinnin lisäksi suulliseen palautteeseen. Jos yksilöllinen sanallinen palaute on mahdotonta ryhmän koon vuoksi, voidaan harkita pienryhmä- tai ryhmäkohtaista arviointia.


Itsearviointi

Itsearviointi auttaa opiskelijaa reflektoimaan oppimistaan. Oppimispäiväkirja tai portfolio voidaan toteuttaa monilla Moodlen työkaluilla. Tehtävä-työkalujen lisäksi OU Blog-työkalulla tai Wikillä opiskelija voi kirjoittaa omia kirjoituksiaan, ja kirjoitukset voidaan tarpeen mukaan rajata myös vain opettajan näkyville. Oppimispäiväkirja auttaa oppimisprosessin näkyväksi tekemisessä.


Tentti

Oppimista voidaan testata erilaisten tenttien ja kyselyiden avulla. Moodlessa tentin voi toteuttaa tenttityökalun avulla, joko valvotussa tilassa tai esim. aikarajalla rajattuna. Jos kysymykset laaditaan soveltaviksi, ei ole väliä vaikka opiskelijat suorittaisivat tentin etänä ja hyödyntäisivät saatavilla olevaa materiaalia ja nettiä. Soveltavat kysymykset eivät toki kaikissa oppiaineissa ole mahdollisia. Voisiko tentti olla keskustelu chatissa tai keskustelualueella, jossa opettaja laittaa kysymyksiä aiheesta? Tampereen yliopistossa on käytössä myös erillinen sähköinen tenttipalvelu, jossa valvonta ja opiskelijan henkilöllisyyden tarkistus on hoidettu kulkukortin ja videovalvonnan avulla.

Moodle tarjoaa työkaluja myös omaehtoiseen harjoitteluun. Oppituntityökalulla ja tenttityökalulla toteutetut tehtävät voivat olla itseopiskelun välineitä. Verkkoympäristöissä oppimista voi tehdä näkyväksi myös erilaisten graafisten ohjelmien kautta. Käsite- ja miellekarttaohjelmia on tarjolla maksuttakin, mutta palautuksena voisi olla vaikka kuva paperille tehdystä kartasta.

Ohje: Tentti, Tentin kysymystyypit, Tentin palautevaihtoehdot (.pdf)

Palaute

Moodlessa ryhmäkohtaista palautetta voidaan antaa esim. keskustelualueella. Keskustelualueen etuna on, että siellä palautteen ei tarvitse olla yksisuuntaista, vaan voidaan pitää palautekeskustelu, jossa opiskelijat voivat vastata opettajan palautteeseen, ja myös antaa palautetta itse. Palautekeskustelun pitoon sopii myös OU Blog ja reaaliaikainen chat.

Jos palaute annetaan jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisesti, voidaan hyödyntää Moodlen tehtävätyökalujen palautetoimintoa. Uudessa versiossa myös palautetiedoston lähettäminen on mahdollista. Moodlessa on myös viesti-työkalu kahdenkeskiseen viestintään, mutta tätä kautta lähetetyt viestin jäävät helposti huomaamatta, joten ulkoinen sähköposti soveltuu tähän paremmin.

Opiskelijoiden palautetta varten voidaan hyödyntää Mooden uutta Palaute-työkalua, jolla opettaja voi rakentaa lyhyen kyselyn alueelle. Opiskelijat voivat vastata kyselyyn nimillä, tai opettajan niin halutessa, anonyymisti.

Ohje: Palaute (.pdf)

TEKIJÄNOIKEUDET

Näistä lähteistä löydät tietoa opetukseen liittyvistä tekijänoikeuksista ja vastauksia tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin:

Operight: http://www.operight.fi/

  • Operight on erityisesti opettajille suunnattu tekijänoikeusaiheinen tietopankki, johon on koottu puolueetonta tietoa opettajan työhön liittyvistä tekijänoikeusasioista.
  • Kysymykset ja vastaukset -osioon on kerätty kysymyksiä opettajia askarruttavista kysymyksistä ja annettu niihin tiiviit vastaukset.

Opettajan tekijänoikeus: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/

  • Opettajan tekijänoikeussivusto (Tarmo Toikkanen) kertoo tekijänoikeusasioista opetuksen ja opettajan näkökulmasta, konkreettisesti ja ilman kapulakieltä.
  • Sivustolta löydät kysymyksiä ja vastauksia, videotallenteita luennoista ja ajankohtaista keskustelua tekijänoikeuksista opetuksessa.

Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto: http://www.kopiosto.fi

  • Kopiosto on vuonna 1978 perustettu tekijöiden, kustantajien ja esittävien taiteilijoiden yhteinen tekijänoikeusjärjestö.
  • Sivuilla useimmin kysyttyjä kysymyksiä ja tietoa oppilaitosten digiluvasta
SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA

Sosiaalinen media tarkoittaa verkon yhteisöjä ja ohjelmia, esim. sisällönjakopalveluita ja verkkoyhteisöpalveluita, joille on tyypillistä käyttäjien rooli sisällöntuottajina ja aktiivisina osallistujina.

Sosiaalisen median palvelut ovat usein maksuttomia ja helppokäyttöisiä. Ne voivat rikastuttaa opetusta ja käytössä olevia oppimisympäristöjä antamalla opiskelijoille paremmat mahdollisuudet hallita tuottamiaan tekstejä ja luoda omia sisältöjä yksin tai yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Suljettujen oppimisympäristöjen materiaalit ja opiskelijoiden tuottamat aineistot jäävät usein kurssialueelle opintojakson päätyttyä, mutta sosiaalisen median ohjelmissa opiskelija voi itse hallinnoida henkilökohtaista oppimisympäristöään, joka jää hänen käyttöönsä opintojen jälkeenkin.

Sosiaalisen median ohjelmistojen opetuskäytön hyvinä ominaisuuksina voidaan listata seuraavat:
•    Opiskelijalähtöisyys ja oppimisen omistajuuden siirtyminen opiskelijoille
•    Oppimisprosessin jatkuvuus yhtä opintokokonaisuutta pidemmälle
•    Yhteisön hyödyntäminen oppimisessa
•    Yhteinen tiedonrakentaminen ja argumentointitaidot
•    Motivointi, aktivointi ja itseohjautuvuus

Muista ainakin nämä ennen käyttöä!

Ennen sosiaalisen median käyttöönottoa kannattaa miettiä tarkasti, miksi jokin työkalu otetaan käyttöön, mitkä ovat sen hyödyt oppimiselle ja mitä erityistä etua sillä saavutetaan organisaation tarjoamiin oppimisympäristöihin verrattuna. Sosiaalisen median ohjelmistoihin kannattaa tutustua, mutta kannattaa huomioida myös niihin sisältyvät riskit. Organisaation ylläpitämät palvelut ovat tietoturvallisia ja opiskelijoiden yksityisyydensuojan huomioivia. Palvelun pysyvyyteen voi luottaa ja yliopiston ylläpitämiin palveluihin on myös tukea tarjolla.

Sosiaalisen median ohjelmistot voivat olla opiskelijoille jo opiskelun ulkopuolelta tuttuja, ne voivat tuoda hyviä ideoita uusista opetusmuodoista tai virkistää totuttuja toimintatapoja. Opiskelijoilta voikin tulla toiveita palveluiden käyttöönottoon. Opetusteknologiapalveluiden väki voi kertoa vastaavista, yliopiston ylläpitämista palveluista, mutta tuettuja palveluita on toki rajallinen määrä sosiaalisen median tarjontaan verrattuna. Uusia välineitä kannattaa ottaa käyttöön vähitellen ja kokeilla niiden toimivuutta opetuksen tukena, ei rakentaen koko opetusta niiden varaan.

Seuraavat ohjeet on poimittu yliopistojen tietoturvapäälliköiden sosiaalisen median suosituksesta ja  valtiohallinnon tietoturvallisuusohjeesta:  

1.    Tunnista palveluiden käyttöön sisältyvät riskit: Sosiaalisen median palvelun tietoturvasta vastaa palvelun tarjoaja. Sosiaalisen median palveluun tallennetun tiedon tulee alun perinkin olla luonteeltaan julkista, ja palveluun kannattaa laittaa vain tietoa, jonka menettäminen tai vuotaminen julkiseksi ei haittaa. Tietojen poistaminen palvelusta jäkikäteen voi olla mahdotonta. Joissakin palveluissa on mahdollista hankkia ns. education-lisenssi, jolloin esim. mainosten määrää on rajoitettu.

2.    Organisaation säännöt: Yliopiston turvaluokiteltua materiaalia, kuten laskutusta, henkilöstöasioita ja muuta turvaluokiteltua aineistoa, ei tule liittää osaksi sosiaalisen median palveluja. Yliopistojen tulisi sallia käyttöön vain sellaisia sosiaalisen median palveluita, joihin liittyvät riskit ovat yliopistojen kannalta kohtuullisen pienet ja hallittavissa.

3.    Rekisteröityminen: Opiskelijaa ei voi pakottaa rekisteröitymään sosiaalisen median palveluihin tai luovuttamaan henkilötietojaan niihin. Opiskelijalle tulee järjestää vaihtoehtoinen tapa suorittaa opinnot, joissa sosiaalisen median palveluja on käytössä. Opiskelijoita voidaan myös ohjeistaa käyttämään pelkästään etunimeä tai nimimerkkiä, joka on opettajan ja muiden opiskelijoiden tiedossa. Opettaja voi myös luoda joihinkin palveluihin ryhmäkohtaisia tunnuksia, joita kaikki käyttävät. On myös paljon sosiaalisen median palveluja, joihin ei tarvitse luoda mitään tunnuksia. Sosiaalisen median palveluissa ei koskaan saa käyttää samaa tunnusta ja salasanaa kuin yliopiston omissa palveluissa.

4.    Pelisäännöt: Kun opetuksessa käytetään sosiaalisen median palveluja, on tärkeää, että opettaja ja opiskelijat laativat yhteiset pelisäännöt ja keskustelevat palvelun käytöstä ja tietoturvasta. 

5.    Opiskelijan suoritusten tallennus ja varasuunnitelma: Mitään toimintoja ei kannata perustaa oletukseen, että sosiaalisen median palvelu toimii varmasti. Huomioitava on myös, että opettajan on velvollisuus säilyttää opiskelijan suorituksia, joihin arviointi perustuu. Opettajan kannattaakin miettiä etukäteen, miten hän sosiaalisen median ohjelmistolla tehdyt suoritukset tallentaa.

Ohjeita:
•    Yliopistojen tietoturvapäälliköiden sosiaalisen median suosituksesta